Skip to main content
työhyvinvointi

BLOGI

AJANKOHTAISTA ASIAA

Hyvä fyysinen toimintakyky tukee henkistä hyvinvointia ja jaksamista

Puolustusvoimissa toimintakyky jaetaan kahteen kokonaisuuteen: taistelijan kehoon ja taistelijan mieleen. Taistelijan keho koostuu fyysisestä toimintakyvystä ja taistelijan mieli henkisestä, eettisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä. Tätä ajatusta voidaan suoraan soveltaa myös viranomaistyöhön – ja siviilimaailmaan! Toimintakyvyn osa-alueet muodostavat kokonaisuuden, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Yksinkertainen esimerkki ilmiöstä on meille kaikille tuttu nälkäkiukku. Kun pitkä työpäivä päättyy ja maha alkaa kurnia, verensokerit laskevat ja alkaa kiukuttaa. Pinna kiristyy, äänenpainot nousevat...

Jatka lukemista

Taktisen urheilun valmennus

Taktisen urheilun valmentajan työ yksilöiden toimintakyvyn kehittämisen parissa pohjautuu lajianalyysiin ja viranomaisalan kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen. Kaiken valmennuksen taustalla ja keskiössä on harjoitettava yksilö. Taktisia urheilijoita, ovat kaikki viranomaisaloilla työskentelevät henkilöt, joiden vastuulla ovat yhteiskunnan kriittiset palvelut ja toimet – ja joiden on työssään kehitettävä ja ylläpidettävä kokonaisvaltaista fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä. Heitä ovat poliisit, pelastajat, sotilaat, ensihoitajat ja vartijat. Taktisen urheilun valmentajilla tulee olla taito opettaa...

Jatka lukemista

Taktinen urheilu: harjoittelun perusteet

Eri viranomaisaloilla työskentelevät taktiset urheilijat kehittyvät parhaiten yksilöllisillä, uran ja työtehtävien vaativuuden huomioon ottavilla ohjelmilla ja siksi taktisen urheilijan tulisi paitsi osata myös ymmärtää toiminnallisen harjoittelun perusteet. Taktisia urheilijoita, tactical athletes, ovat kaikki viranomaisaloilla työskentelevät henkilöt, joiden vastuulla ovat yhteiskunnan kriittiset palvelut ja toimet – ja joiden on työssään kehitettävä ja ylläpidettävä kokonaisvaltaista fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä. Heitä ovat poliisit, pelastajat, sotilaat, ensihoitajat ja vartijat. Taktisen...

Jatka lukemista

Taktisen urheilijan polun 4 vaihetta

Taktisen urheilijan polkuun kuuluu neljä eri vaihetta, joiden kautta tehtävien ja uran vaatima toimintakyky rakentuu: varusmiespalvelus, valmistava koulutus, työuran ensimmäiset vuodet ja koko uran kestävä toiminnallinen harjoittelu ja toimintakyvyn ylläpitäminen. Taktisia urheilijoita, tactical athletes, ovat kaikki viranomaisaloilla työskentelevät henkilöt, joiden vastuulla ovat yhteiskunnan kriittiset palvelut ja toimet – ja joiden on työssään kehitettävä ja ylläpidettävä kokonaisvaltaista fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä. Heitä ovat poliisit, pelastajat, sotilaat, ensihoitajat ja vartijat. Yhteiskunnan...

Jatka lukemista

Mitä on taktinen urheilu?

Taktinen urheilu -termi on Suomessa vielä jokseenkin vieras. Taktisia urheilijoita ovat kuitenkin kaikki viranomaisaloilla työskentelevät henkilöt, joiden vastuulla ovat yhteiskunnan kriittiset palvelut ja toimet ja joiden on työssään kehitettävä ja ylläpidettävä kokonaisvaltaista fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä. Heitä ovat esimerkiksi poliisit, pelastajat, sotilaat, ensihoitajat ja vartijat. Taktinen urheilu ja erityisesti sen valmennus on ensiarvoisen tärkeää koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta, koska näin varmistetaan eri viranomaisten mahdollisimman hyvä toimintakyky. Tätä toimintakykyä...

Jatka lukemista

Mikä on puolustamisen arvoista?

Katselin juuri itsenäisyyspäivänä linnan juhlien yhteydessä esitettyä Aarno Muotkan haastattelua. Muotka on jatkosodan ja Lapin sodan veteraani, jonka sotataival päättyi Lapissa saksalaisen tarkka-ampujan laukaukseen. Luoti osui hänen niskaansa, lävisti sen ja tuli toiselta puolelta ulos. Osuma oli kuitenkin Muotkan kannalta siinä mielessä onnekas, että se osui ainoastaan pehmytkudokseen, eikä ihmeen tavoin aiheuttanut mitään pysyviä vammoja tai pitkäaikaissärkyjä. Muotkan tarina on hämmästyttävä ja mieleenpainuva. Vielä enemmän jäin kuitenkin miettimään hänen haastattelunsa loppua. Muotka...

Jatka lukemista

SOF-mindsetillä kirjailijaksi, osa 2/2

Edellisessä kirjoituksessa kerroin hiljattain julkaistusta Voima pinnan alla – kirjastamme. Tässä jatkokirjoituksessa kerron lisää siitä, millaista on kirjoittaa kirja, ja kuinka sovelsimme matkan aikana erikoisjoukoille ominaisia periaatteita (hyvinvointialan tietotaidolla täydennettyinä) – samoja, joista itse kirjassakin kerromme. Käsittelemme kirjassa kuutta erilaista lähestymistapaa henkilökohtaisen resilienssin vahvistamiseksi sekä kerromme, kuinka ne ovat näyttäytyneet käytännön tasolla erikoisjoukoissa ja kirjan keskushahmon, Sami Ruotsin elämässä. Nämä kuusi ”oppituntia” ovat...

Jatka lukemista

SOF-mindsetillä kirjailijaksi, osa 1/2

Vuonna 2019 ideatasolla alkunsa saanut urakka on nyt valmis, ja uusin kirjamme ”Voima pinnan alla – vahva mieli erikoisjoukkosotilaiden opeilla” julkaistiin 3.4.2023! Juhlimme kirjan julkaisua hiljattain myös erikoisjoukkoyhteisön kesken, ja projekti sai palkitsevan päätöksensä. Tässä kaksiosaisessa kirjoituksessa kerron hieman, millaista on kirjoittaa kirja, millaisia erikoisjoukoissakin tarvittuja ominaisuuksia se vaati ja kuinka sovelsimme matkan aikana samoja oppeja ja periaatteita, joista itse kirjassammekin kerromme. Uskon, että ne ovat sovellettavissa käytännössä minkä tahansa tavoitteen...

Jatka lukemista

SITREP – resilienssistä, tiimityöskentelystä, kirjoittamisesta jne…

TORAn blogi on pysynyt syksyn ajan hiljaisena. Siihen on syynsä, ja ajattelin tällä blogikirjoituksella päivittää hieman kuulumisia (otsikon termi SITREP on auki kirjoitettuna situation report eli tilanneraportti) ja kertoa vähän, että mitä kaikkea on luvassa tulevaisuudessa. Kokonaan kirjoittamatta en ole viime aikoina ollut. Päinvastoin olen itse asiassa kirjoittanut huomattavasti tavallista enemmän. Olemme nimittäin viime syksystä asti työstäneet Juuson ja sukeltajaveljemme Sami Ruotsin, tuttavallisemmin Svedun, kanssa uutta kirjaa. Kirja julkaistaan jo ensi keväänä, joten niinpä olen suunnannut...

Jatka lukemista

Kyykkää tai kuole – muutamia liikuntatieteen nyrkkisääntöjä

Puolustusvoimissa tehtävä liikuntatutkimus oli laajasti esillä Liikuntatieteellisen seuran Liikunta & tiede -lehden numerossa 2/2022. Siksipä ajattelin nostaa tässä ja varmaan seuraavissakin blogikirjoituksissa esiin muutamia tutkimuksia ja sitä, kuinka niissä havaitut asiat ovat näkyneet omissa kokemuksissani. Tämän kirjoituksen aiheena on FT Kai Pihlaisen, tuttavallisemmin Kaiden Libanonissa operoineiden rauhanturvaajien parissa tekemä tutkimus. Keskeisin havainto oli, että voima- ja kestävyysharjoittelua tarvitaan 2–4 kertaa viikossa koko operaation ajan, mikäli sotilaiden fyysistä toimintakykyä...

Jatka lukemista

Mikä on turhaa ja mikä tärkeää?

Eletään pääsiäisviikkoa, mikä sai minut muistamaan kirjoituksen, jonka julkaisin aikoinaan somessa. Koska siinä on taas/yhä jonkinlaista ajankohtaisuutta, päätin julkaista sen uudelleen myös Toran blogissa. Siis olkaapa hyvät: "Kokemus on auttanut minua ymmärtämään, mikä kaikki on turhaa. Aika paljon on." - Henrik Dettmann Vietin tänään päiväni Leivonmäen kansallispuistossa. Kun viiltelin makkarani ja pilkoin polttopuut Nepalista tuomallani khukuri-veitsellä (varmastikin paras työkalu kumpaankin hommaan), ajatukseni palasivat Langtangiin. Katmandussa luotettavan oloinen paikallinen pienyrittäjä...

Jatka lukemista

Back to basics: levon kautta uuteen nousuun

Törmäsin Hesarin hyvinvointiosiossa jokunen tovi sitten juttuun 42-vuotiaasta Outista, joka pääsi elämänsä kuntoon, kun personal trainerin kehotuksesta vähensi treenimääräänsä (jutun voit lukea täältä: https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008017614.html?share=32ee59f2e0377bb8ff5b789722db2987). Kuulostaa houkuttelevalta, vai mitä? Treenaa vähemmän, kehity enemmän? Voiko tämä pitää paikkansa ja mistä on kyse? Taustalla on tietysti superkompensaatio, joka kuuluu ilmiönä harjoitusfysiologian perusteisiin, ja on siis varmasti jokaiselle yhtään enemmän treenaamiseen perehtyneelle tuttu juttu....

Jatka lukemista